Klimatet är ett av vår tids största politiska teman och något som måste lösas på bred front. EU har satt upp mål för minskning av utsläpp, men kritiska röster höjs om åtgärdernas effekter. EU-valskandidaterna risar EU:s klimatpolitik i månadens panelfråga. En del anser att målen missgynnar EU:s konkurrens, andra anser att målen inte är tillräckliga. Något som de flesta påpekar är att klimatpolitiken måste föras på ett globalt plan för att lyckas.
Månadens fråga är
Är du nöjd med EU:s klimatpolitik? Hur skulle du som europaparlamentariker fortsätta med klimatfrågan?
Här är alla svar vi fick – på orginalspråk.
Finlands kommunistiska parti
Heikki Ketoharju
En ole tyytyväinen EU:n ilmastopolitiikkaan. Ensinnäkin, päästökauppajärjestelmä on johtanut lähinnä sekavaan keinotteluun, ei niinkään varsinaiseen päästöjen vähenemiseen. Toiseksi, EU:n ilmastopolitiikka on liian kunnianhimotonta. Tarvitaan vähintään 60% maakohtaiset päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Myös tuo tavoite voi olla riittämätön, joten tarvitaan ripeitä toimia sekä energiankulutuksen vähentämiseksi, että uusien tehokkaiden energiantuotantotapojen kehittämiseksi.
Rita Dahl
En ole tyytyväinen EU.n ilmastopolitiikkaan. EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-sopimuksen vuoksi luovuttiin päästörajoitustavoitteista. Kioton sopimusta ei ole allekirjoitettu. Europarlamentaarikkona vaatisin radikaaleja päästörajoituksia ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja ydinvoiman ehdotonta käyttökieltoa (liian suuret riskit ihmiskunnalle ja ympäristölle).
De Gröna
Heidi Hautala
EU bör fortsätta som föregångare i den globala klimatpolitiken, det finna redan tecken på att andra såsom Kina följer. utsläppsminiskningarna inom EU ska vara ambitiösare, minst 50 % från 1990 till 2013. Utsläppshandeln måste effektiveras och bindande mål för förnyelsebar energi stiftas – 50 % i Finland 2030. Klimatet skall vara genomgående i EU:s utvecklingspolitik och lyttas till diskussionerna i alla toppmöten där EU deltar.
Maria Ohisalo
En ole tyytyväinen. EU:n päästövähennystavoitteet ovat liian lepsuja, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pysäyttää +2 asteeseen. EU-parlamentissa ajaisin yhdessä Greens/EFA-ryhmän kanssa vahvempia tavoitteita: EU:n pitää säätää sitovat tavoitteet sekä päästövähennyksille (55 % vuoteen 2030 mennessä ja 100 % vuoteen 2050 mennessä), uusiutuvan energian osuudelle ja energiatehokkuudelle. Tavoitteiden on oltava sitovia ja uusiutuvien energiamuotojen osalta maakohtaisia.
Outi Alanko-Kahiluoto
EU:n tulisi olla vielä kunnianhimoisempi ilmasto-ja ympäristötavoitteiden suhteen. – Päästövähennystavoitteen olisi oltava vähintään 55 % (vuoden 1990 tasosta) vuoteen 2030 mennessä, jotta yhteiskunnastamme saadaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian osuus on nostettava Euroopassa vähintään 40 prosenttiin. Energiatehokkuutta tulee parantaa vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Oras Tynkkynen
Eurooppa on parhaimmillaan toiminut ilmastonsuojelun edelläkävijänä. Niin Euroopan kuin muunkin maailman pitää kuitenkin tehdä paljon enemmän, jotta ilmastokriisi voidaan saada taltutettua.
Seuraava europarlamentti päättää Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan linjat 15 vuodeksi eteenpäin. Euroopan pitää asettaa kunnianhimoiset tavoitteet niin päästöjen vähentämiselle, uusiutuvan energian lisäämiselle kuin energiatehokkuuden parantamiselle. Euroopan reilu osuus ilmastonmuutoksen rajoittamisesta siedettävälle tasolle merkitsee vähintään 50 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Euroopan pitää ponnistella selvästi enemmän kansainvälisen ilmastosovun aikaansaamiseksi.
Ilmastokriisin taltuttaminen on europarlamentissa kärkitavoitteeni. Uskon, että osaamisestani on hyötyä ilmaston puolustamisessa europarlamentissa. Olen mm. osallistunut useampaan YK:n ilmastokokoukseen kuin yksikään toinen suomalainen päättäjä, toiminut valtioneuvoston kansliassa ilmastopoliittisena asiantuntijana ja vaikuttanut eduskunnassa ilmastopolitiikasta päättävissä talous- ja ympäristövaliokunnissa.
Siru Kauppinen
EU:n ilmastonpoltiikkaa pitäisi topakoittaa: ilmaiset päästöoikeudet, nössöily hiilen kanssa sekä se, että ei ole perattu sitä missä päästövähennykset ovat vaikuttavimpia ovat aiheuttaneet sen ettähelppoja päästövähennyksiä on jäänyt toteuttamatta. Ilmastonmuutoksen torjuminen kahteen asteeseen on huomattavasti halvempaa kuin hillitsemättömän ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset jotka laskisivat noin 5-20% vuosittaista BKT:a.
Saara Ilvessalo
Jag är inte nöjd med klimatpolitiken, den borde vara mera ambitiös. EU måste visa ledarskap och ambition att stoppa det största hotet av vår tid. Vi behöver en EU-omfattande klimatlag, investeringar i jobb i grön industri, förnybar energi och energisparande samt ordentliga miljöstandarder. Unionen måste förbinda sig till minst 50% utsläppsminskningar till år 2030 från 1990 års nivå. År 2050 måste samhället vara koldioxidneutralt, och EU måste befrämja detta mål i de internationella klimatförhandlingarna (nästa i Paris 2015). På så sätt kan vi undvika klimatens uppvärmning på mer än 2 grader, vilken är en ödesgräns för den värld som vi nu vet: både människor och resten av livet på klotet.
Svenska Folkpartiet
Wivan Nygård-Fagerudd
Ja. I stort är EU:s klimatpolitik både realistisk och visar att man tar frågan på allvar. Men vi behöver få också andra med, för EU:s insats räcker inte långt. Det vill jag jobba för. Målen ger också EU:s enskilda länder möjlighet till lösningar som inte håller i längden. Världen behöver hållbar tillväxt – vi kan inte göra slut på resurserna utan måste bli mycket bättre på att hushålla med dem. Vi behöver nya energilösningar, och jag vill därför arbeta för mer målmedvetna satsningar på forskning.
Silja Borgarsdóttir Sandelin
Ja och nej eftersom en del framsteg gjorts, men vi är ännu långt från målet. Jag ser miljöfrågan som EU:s viktigaste på lång sikt. Hållbara miljöbeslut bestämmer förutsättningarna för hela vår – och framtida generationers – tillvaro. EU ska förbättra sin energieffektivitet och aktivt verka för att resten av världen också gör det. Samtidigt måste vi hitta mer miljövänliga energiformer och då krävs forskning på området. Miljö- och klimatutmaningarna ser inga landgränser, utan påverkar oss alla.
Marcus Rantala
Klimatpolitiken kommer att vara en av de största frågorna under parlamentets nästa valperiod. Arbetet med att förbereda Pariskonferansen fortsätter (uppföljning av Kyoto och Köpenhamn) och kommissionens nya förslag vad gäller EU:s nya bindande klimatmål har presenterats. Därför kommer parlamentets roll att vara betydande inom detta politikområde.
Europa ska absolut vara en föregångare i klimatpolitiken men lika viktigt är det att vi får med andra länder att också acceptera de bindande målsättningarna.
Finland har en otrolig potential när det gäller ”cleanteach” bransherna. Här är vi föregångare. Vasas energikluster är ett utmärkt exempel där företag (stora som små) samverkar med universitetsväsendet, städerna samt det offentliga när det gäller utvecklingen. Där har man sett möjligheterna.
Christina Gestrin
EU:s klimatpolitik har varit aktiv både då det gällt att ta i bruk utsläppshandel, införa energieffektivitetsdirektivet och i de globala klimatförhandlingarna. EU bör också i fortsättningen ha en ambitiös klimatpolitik. Jag vill arbeta för bindande mål för att minska utsläppen till både 2030 och 2050 samt bindande mål för alla länder även för befrämjandet av förnybar energi och energieffektivitet samt för biobränslet. EU bör stöda forskning och innovationer för att utveckla cleantech -teknologin och bioekonomin. EU bör sträva efter att ett nytt FN klimatavtal nås i Paris år 2015.
Nils Torvalds
Nej, ingen kan vara helt nöjd – och av olika orsaker. Det finns många problem. Vi har trott att vi har löst utsläppsproblemen, men egentligen har vi bara flyttat dem utanför Europas gränser. När vi ser hur brant koldioxidutsläppen har ökat i Kina finns det bara en – lite obehaglig – slutsats: utsläppen har ökat pga. att stålindustrin har sökt sig till områden med svagare reglering.
I Europaparlamentet kan vi försäkra att vår klimatpolitik är både ambitiös och realistisk. Utsläppen i Europa tar inte landsgränser i beaktan, så vi kan tala om ett verkligen gemensamt problem där alla bär ett ansvar. Det är ändå viktigt att inte från Bryssel reglera i detalj hur medlemsstaterna ska minska sina utsläpp.
Britt Lundberg
EU kan alltid göra allting lite bättre! Det är min utgångspunkt även ifråga om EU och klimatet. EU kan i ännu högre grad än idag dels påverka opinionen inom unionen om vikten av en klimatpolitik, dels som internationell aktör använda handelspolitiken för att åstadkomma nya gränsöverskridande avtal om mindre utsläpp av växthusgaser. Vi måste se till att allt fler inser vilka enorma kostnader som uppstår om vi inte klimatanpassar samhällets alla funktioner. Priset vi betalar nu är betydligt lägre än om notan ges till kommande generationer!
Klimatarbetet måste drivas på alla nivåer med början i lokalsamhället och upp till den internationella nivån. Det lokala kan, såsom inte minst det tyska exemplet visar, ge ett avgörande bidrag till energi via förnyelsebar produktion. Som MEP skulle jag verka för att EU i högre grad marknadsför vikten av såväl lokala energiinitiativ som åtgärder som ger ökad energieffektivitet. Vi kan göra jättemycketför klimatet bara genom att vårda våra hus och bilar på ett bättre sätt.
Alina Böling
Nej. EU borde vara mer ambitiös i sin klimatpolitik, både då internt men också globalt. EU borde till klimatmötet i Paris också vara en utåt sett effektiv aktör för att äntligen få till stånd ett globalt klimatavtal. Klimatfrågan måste tas i beaktande i allt beslutsfattande – vi kan inte ta politiska beslut som om klimatförändringen inte skulle finnas.
Socialdemokraterna
Timo Harakka
EU-parlamentet godkände kommissionens förslag om en 40 procents minskning av utsläppen inom 2030. Jag hade stött en minskning på 50 procent.
Till alla lycka höjde EU-parlamentet produktionsmålsättningarna för förnybar energi för varje enskilt medlemsland, vilket är en bra sak både för vår planet och för Finland. Med hjälp av förnybar energi skapar vi förnybar industri.
Förändringarna stöds av socialdemokraterna och De gröna, andra grupper motsatte sig eller fördelades. Om du vill att det nya parlamentet går in för en strängare klimatpolitik ska du rösta röd-grönt, inte blå-svart.
Kaarin Taipale
Kyllä ja ei. Tähän asti EU oli edelläkävijä. Päästötavoitteet ovat yhä kunnianhimoisia, mutta uusiutuvan energian tavoite puuttuu. Ilman sitä Eurooppa ei nouse kestävään kasvuun, koska vanhat energiarakenteet estävät teollisuutta ja tuotantoprosesseja uudistumasta.
Haluan EP:ssa ympäristövaliokuntaan etsimään sellaisia ratkaisuja, joilla saadaan muiden maaryhmien kanssa paras mahdollinen neuvottelutulos ja uusi globaali ilmastosopimus Pariisissa 2015.
Thomas Wallgren
NEJ, inte alls. – Vi är på väg mot klimatkaos. Stora, modiga förändringar behövs. Mina vänner som är med i de globala förhandlingarna säger att EU ofta har mera ambitiösa klimatpolitiska mål än de andra stormakterna. Trots detta är jag mycket kritisk. EU har använt utsläppshandel som redskap för att minska koldioxidutsläppen. Resultatet är ett fiasko. Bättre än utsläppshandel är kolskatt. Men ännu viktigare är rättvis omställning till en post-konsumistisk livsform. Den omställningen arbetar jag för.
Reijo Paananen
Jag är mer nöjd än missnöjd. EU har valt en linje som är realistisk, men ändå målinriktad. Vi kan inte ta ansvar för hela klimatproblemet i Europa, men vi måste vara öppna och ta initiativet på den globala scenen. Jag ser att mycket kan göras med s.k. Cleantech och skulle också jobba för finska bioindustrin.
Tuula Peltonen
En ole tyytyväinen EU:n ilmastopolitiikkaan. Eu:n alueella on tehty rajoituspäätöksiä, jotka koskevat vain Pohjoisen Euroopan aluetta ja erityisesti Itämerta. Asia on tietenkin hyvä, mutta mielestäni myös ilmastopolitiikassa pitää toimia alueiden yhdenvertaisuus. Samat päästörajoitukset on ulotettava muillekin merialueille, ei pelkästään Itämerelle. Olen huolissani vientiteollisuutemme toimintaedellytyksistä, kun nyt rikkidirektiivin myötä joudutaan suuriin investointeihin pienellä ajalla. Onneksi Suomen hallitus on antanut kompensaatiota mm. metsäteollisuudelle.
Vänsterförbundet
Li Andersson
Jag är nöjd med de verktyg som finns på EU-nivå för att föra klimatpolitik. Genom gemensamma bindande målsättningar kan vi skapa ramar och gemensamma spelregler för den klimatpolitik som det finns ett skriande behov av. Däremot är jag inte nöjd med den ambitionsnivå som EU för tillfället har i sin klimatpolitik. EU borde även i fortsättningen ha bindande målsättningar för såväl en minskning av klimatutsläppen som en ökning av andelen förnyelsebara energikällor och energieffektiviteten. Dessutom borde EU höja kraven på minskning av klimatutsläppen från nuvarande 40% till år 2030 till närmare 55-60%.
Annika Lapintie
Nej jag är inte nöjd. Motivering: Klimatkrisen har trängts undan av den ekonomiska krisen, speciellt i den offentliga diskussionen. Ändå är det nödvändigt för hela Europas framtid att övergå till en grönare ekonomi, just för att trygga en hållbar ekonomisk utveckling och arbetsplatserna. Som europaparlamentariker skulle jag t.ex. arbeta för att stödet för fossila bränslen flyttas till att stöda förnybar energi.
Heikki Patomäki
En ole tyytyväinen EU:n ilmastonmuutospolitiikkaan. EU on kyllä ollut edelläkävijä päästökauppajärjestelmän kehittämisessä ja vähennystavoitteiden asettamisessa, mutta nykyinen päästökauppajärjestelmä perustuu enemmän ideologiaan ja lyhytnäköiseen poliittiseen realismiin kuin järkiperäiseen argumentaatioon eri institutionaalisten järjestelyjen hyvistä ja huonoista puolista. Mahdollisimman laaja-alainen ja globaali kasvihuonekaasuvero olisi halvempi ja yksinkertaisempi toteuttaa kuin päästökauppa ja sen vaikutukset olisivat kattavampia ja dynaamisempia. Veroa voidaan lisäksi täydentää hiilitulleilla, tosin se vaatii WTO-periaatteiden riitauttamista.
Hanna Sarkkinen
Kyllä. EU on toiminut ilmastoasioissa jämäkämmin kuin yksittäiset jäsenmaat olisivat yksinään todennäköisesti toimineet. EU:n tulee kuitenkin terävöittää ilmastopolitiikkaansa ja ottaa takaisin asemansa ilmastonmuutoksen torjunnan globaalina edelläkävijänä. Vihreä teknologia on Euroopalle myös valtava mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja. Osittain epäonnistunutta päästökauppaa täytyy tiukentaa tai korvata se hiiliveroilla.
Eila Aarnos
En ole tyytyväinen. EU on tehnyt liian kesyjä päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kalliita ilmastokokouksia on pidetty, nekin rahat olisi voitu ainakin osittain sijoittaa päätösten noudattamisen valvontaan. Jatkaisin Satu Hassin hienoa työtä!
Jussi Saramo
EU on siirtynyt ilmastopolitiikan edelläkävijästä jarruttajien joukkoon, eikä komission uuteen ehdotukseen voi olla tyytyväinen. EU:n on tehtävä kaikki sen eteen, että päästövähennykset olisivat ilmastotieteen edellyttämiä. Samaan aikaan kun EU:n omia päästöjä leikataan, on estettävä työpaikka- ja hiilivuoto hiilitulleilla, ympäristöä ei saa alistaa vapaakauppaideologialle. Päästökauppa on surkea järjestelmä ja se tulee korvata hiiliverolla. Niin kauan kuin tähän ei olla valmiita, on päästökauppaa tiukennettava ja korjattava.
Merja Kyllönen
En ole tyytyväinen kaikilta osin, sillä Euroopassa tehdään vahvaa vastakkainasettelua sen suhteen kestääkö teollisuus maapalloa turvaavia ympäristöratkaisuja. Unohdamme, että ilman elävää planeettaa, meillä ei ole paikkaa missä harjoittaa mitään toimintaa. Eurooppa voi luoda puhtaasta teknologiasta ja energiasta uuden työllistävän ja vientituotteita luovan toimialan, joten vastakkainasettelun sijaan pitää nähdä kaikki mahdollisuudet.
Kristdemokraterna
Pirkka Aalto
En ole tyytyväinen. EU:n tulee keskittyä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen panostamalla energiansäästöön sekä uuden energiateknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. On tehtävä myös aktiivisesti töitä muiden maiden saamiseksi mukaan pitkän aikavälin sitoviin tavoitteisiin. EU:n on järkeistettävä ohjaustaan, jotta muutos fossiilisesta energiantuotannosta puhtaaseen energiaan voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Euroopassa onkin pidettävä erityistä huolta uuden energiateknologian yritysten yleisistä toimintaedellytyksistä.
Sari Essayah
En ole tyytyväinen, koska sen tuloksena päästöt ovat kasvaneet. Kun energian hinta on EU:ssa noussut, monet tavarat tuotetaan suuremmin päästöin muualla ja tuodaan EU:n alueelle. Jatkaisin linjalla, että päästöjä on rajoitettava 40% tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä siten ettei teollisuutemme kilpailukyky kärsi. Taakanjaossa on otettava huomioon kuinka puhtaat tekniset ratkaisut ovat jo käytössä. Kannatan uusiutuvan energian osuuden kasvua, kuten biojalostamoja ja biokaasulaitoksia.
Tom Himanen
Kyllä. Moni kaunis ajatus on toteutettu huonosti (esim. rikkidirektiivi). EU:n on jatkettava vastuuttomampien vetämistä perässään, koska meillä on vain yksi pallo. On selvää, että muuhun maailmaan nähden liian tiukka ilmastopolitiikka voi olla myös ilmaston näkökulmasta tuhoisaa. Jos muuta maailmaa ei saada ilmastotavoitteisiin mukaan, monet yritykset siirtyvät EU-alueelta muualle tupruttelemaan – tällöin päästöt voivat jopa kasvaa. Se olisi ympäristöpoliittinen murha ja talouspoliittinen itsemurha.
Tiina Tuomela
En ole täysin tyytyväinen. Tavoitteet ovat hyviä, mutta lisäksi tarvitaan globaalimpaakin otetta.
Kehittäisin ja tukisin uusiutuvien energiavarantojen lisääntyvää käyttöä mm. tuuli- ja aurinkovoima ovat vielä aivan liian pienessä osuudessa.
Sirpa Pietikäinen
Klimatforskarna är nästan helt övertygade att industriländerna måste skära ned sina utsläpp med 80-100 % före år 2050, om vi önskar begränsa klimatuppvärmningen till 2 Celsius. EU har förbundit sig både intern och internationellt till denna målsättning. Unionen måste aktivt att stöda den här utvecklingen på samtliga internationella arenor både bilateralt och främst inom FN:s miljöförhandlingar. Med hänsyn till detta måste vi i EU skära ned våra utsläpp med minst 40% före 2030.
Ambitiös miljölagstiftning är inget hinder för ekonomisk tillväxt utan en garanti densamma! Detta är också för Finland en konkurrensfördel vars möjligheter inom ramen för hållbare bioenergiproduktion är enorma. Detta är också en möjlighet för vår skogsindustrisektor och för det hållbare biobränsle de förädlar.
Energipolitik är i synnerhet konkurrenspolitik. Europa är ytterst beroende av importenergi, till vilket det år 2012 användes svindlande 412 miljarder euro. Minskningen av de fossila energitillgångarna och ökningen av den globala konkurransen gör att räkningen endast kommer att stiga ifall vi inte ökar vår självförsörjning.
Vi behöver en bindande lagstiftning för att stöda utvecklingen: lagstiftningen skall skapa en bestående och föregripande verksamhetsmiljö inom ramen för vilken företagen och investerarna vågar satsa på dessa lösningar. Med indikativa målsättningar kan man inte uppnå liknande investeringssäkerhet.
Det här betyder att vi sätter bindande, ambitiös mål också för bioenergi och energieffektivitet som gäller efter året 2020.
Jere Riikonen
En ole tyytyväinen. EU-ilmastopolitiikka on heikentänyt Euroopan kilpailukykyä. Esimerkiksi sähkön hinta on kaksinkertaistunut verrattuna Yhdysvaltoihin. Syynä kallistumiseen on päästörajojen kiristäminen ja uudet velvoitteet. Ilmastonmuutosta on torjuttava, mutta näkökulmaa on painotettava enemmän globaaliin kasvihuonekaasujen vähennykseen sekä pienhiukkasten rajoittamiseen.
Juha Richter
Ympäristötavoitteet ovat minulle hyvin tärkeät. Suurena uhkana näen kuitenkin, että teollisuus ja muut energiaa kuluttavat toimijat siirtävät toimintansa EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi jos energiahinnat nousevat. Voitammeko mitään, jos ympäristövaatimukset kiristetään hätiköiden ja siitä johtuen tuotanto siirtyy maihin, joissa ympäristövaatimukset ovat selvästi löysemmät? Muutosten suhteen meidän on edettävä maltilliseen tahtiin. Ydinvoimasta äkkiluopuminen ei ole hyvä idea.
Centern
Antti Pakkanen
EN. Mielestäni EU:n pitää pyrkiä neuvottelemaan globaaleja ilmastosopimuksia eikä tehdä yksipuolisia päästövähennyksiä. Euroopan Unionin pitää luopua yksipuolisesta ilmastopolitiikasta, joka ajaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä alas ja siirtää työpaikkoja maihin joissa päästövähennyspäätöksiä ei selvästi ole, kuten Kiinaan ja muihin kauko-idän maihin.
Hannu Takkula
NEJ. En av de viktigaste frågorna under nästa parlamentsperiod är att hitta balans mellan olika intresser angående klimat-, miljö- och energifrågor. Miljön överallt ska skyddas bättre än vi gör idag men samtidigt måste vi ta hänsyn till en lönsam produktionsnivå. Att följa gemensamma regler angående miljö- och klimatutmaningar får inte bli en tvångströja för bara Europa och inte andra delar av världen. Europeisk produktion har flyttats till länder i Asien som inte bryr sig om omgivande miljön. Vår viktigaste utmaning på den europeiska nivån blir alltså arbete för den globala överenskommelsen om klimatfrågor.
Timo Kaunisto
EU on monilta osin toiminut johtavassa roolissa ilmastopolitiikassa maailmassa. Päästökauppajrjestelmä on saatu aikaan, samoin sitovat uusiutuvan energian tavoitteet ja toimia energiankäöytön tehostamiseksi.
Päästökauppajärjrestelmä on kuitenkin jäänyt liian lepsuksi ja suosii juuri nyt esimerkiksi kivihiilen käyttöä puun kustannuksella. Tätä on korjattava. EU on ilmoittanut myös luopuvansa sitovista uusiutuvan energain tavoitteista jäsenvaltiokohtaisesti. Haluan, että uudet kunnianhimoiset tavoitteet asetetaan jäsenvaltioita sitovasti.
Elsi Katainen
EU:n ilmastopolitiikka on oiva esimerkki EU:n tarpeellisuudesta. Ilmastonmuutos on globaali haaste, johon pienen EU-maan neuvotteluhartiat eivät yksin riitä. Suomelle EU:n ilmastopolitiikan keskeisin merkitys liittyy energiatavoitteisiin. Suomi hyötyy valtavasti, jos EU-tavoitteet toteutetaan uusiutuvan energian osuutta nostamalla. Professoriryhmä arvioi alkuvuodesta, että Suomi voisi energiaomavaraisuuteen panostamalla luoda jopa 80000 uutta työpaikkaa. Nämä syntyisivät nimenomaan uusiutuvan energian markkinoille. Olen valmis tukemaan kunnianhimoista EU:n ilmastopolitiikkaa, jos käytännön toimet tehdään uusiutuvaan energiaan panostamalla.
Jouni Ovaska
En ole tyytyväinen. EU:n ilmastopolitiikan on oltava tavoitteellisempaa uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Tarvitaan maakohtaiset, sitovat tavoitteet. Suomesta on mahdollista tehdä maailman johtava biotalouden valtio. Metsävarannot otettava parempaan käyttöön. Tarvitaan rohkeutta ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Sannfinländarna
Simon Elo
Ei. Edelläkävijyys ei hyödytä EU-maita. Meidän on pidettävä tiukemmin kiinni taloudellisista eduistamme ja saatava hyvä kansainvälinen ilmastosopimus.
Piratpartiet
Mikael Böök
Nej. Jag är påverkad av E.F. Schumachers ”Litet är vackert. Ekonomi som om människor betydde något”(Sthlm 1975). Har även fäst mig vid att vårt europeiska fredsprojekt tillåter två medlemsländer att ha kärnvapen, vilket kan leda till en total klimatkatastrof och hursomhelst är ett satans slöseri. EU-kommissionärerna fortsätter att ”höja vår konkurrenskraft” och drömmer om stormaktsstatus. Det verkar inte heller riktigt ekologiskt.
Samlingspartiet
Anne-Mari Virolainen
En. Ilmastonmuutoksen torjuminen on erittäin tärkeää. EU on hienosti kulkenut päästövähennysten kärjessä, mutta yksipuoliset toimet aiheuttavat teollisuuden karkaamista eli hiilivuotoa, joka lisää päästöjä kehittyvissä maissa ja vähentää työpaikkoja Euroopassa. Myös päällekkäisissä ohjauskeinoissa on ongelmia.
Meppinä toisin puhtaan teknologian tuomat liiketoimintamahdollisuudet, energiaomavaraisuuden ja kilpailukyvystä huolehtimisen vahvemmin mukaan päätöksentekoon.
Aura Salla
En. Euroopalta puuttuu yhtenäinen, pitkäjänteinen ja järkevä ilmastopolitiikka. Esimerkiksi Saksassa lyhytnäköiset energiapoliittiset ratkaisut ovat olleet ympäristövaikutuksiltaan huonoja ratkaisuja. Tarvitsemme Eurooppaan ratkaisuja, jotka tukevat samaan aikaan talouskasvua, mutta eivät kuormita luontoa eivätkä näy päällekkäisinä investointeina käyttäjien sähkölaskuissa.
Ilmastoasioissa aion tuoda MEP:pinä keskusteluun realistisen näkökulman, jossa kansallisten energiatukien asemaa voidaan pohtia, ja Eurooppaa voidaan tarkastella yhtenäisempänä alueena, jossa energiaa tuotetaan ja käytetään. Eurooppa voi omilla ratkaisuillaan näyttää muille maanosille mallia ilmastotavoitteiden järkevästä asettamisesta ja saavuttamisesta, ilman, että uhraamme teollisuutemme toimivuuden ja työpaikat.
Eija-Riitta Korhola
En ole tyytyväinen, sillä se ei ole tehonnut. toivotusti. Tilastot osoittavat että jos kulutus ja tuonnin päästöt lasketaan mukaan, EU:n satoja miljardeja maksaneiden päästövähennystoimiensa aikana kasvattanut päästöjään. Se asetelma nollaa ne ansiot, joita kotoperäisten päästövähennystemme merkeissä on saatu. Olemme ulkoistaneet päästöjä ja työpaikkoja. Ainoa järkevä tapa tehdä ilmastopolitiikkaa on edellyttää globaalia sopimusta eikä toimia yksin. Globaalin sopimusken pohjaksi ehdotan CO2 sijasta ilmansaasteita. Kiina saadaan ehti mukaan, ja sivutuotetena vähenee myös CO2
Pia Kauma
En ole ihan tyytyväinen. Tuntuu siltä, että sääntelemme teolliset työpaikkamme ulos Euroopasta. Täällä tuotetaan noin kymmenesosa maailman päästöistä, joten se että me täällä vähennämme päästöjä, ei riitä alkuunkaan. Keskeisintä on saada keskeisimmät saastuttajamaat mukaan kansainvälisiin sopimuksiin.
